Sympaattinen lauluntekijä

Laulaja, kitaristi ja lauluntekijä Kari Tapani Luoto kävi syntymässä Forssassa 11.1. 1981, mutta hän on aina ollut kirjoilla Somerolla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Someron lukiosta 2000 ja valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta 2007. Ennen valmistumistaan hän teki lyhytaikaisia sijaisuuksia Häntälän ja Oinasjärven kouluissa, mutta valmistuttuaan hän on työskennellyt luokanopettajana Joensuun koulussa. Hänen puolisonsa on ollut Jenni Luoto, o.s. Mikkola, vuodesta 2003.

Kari on laulanut pienestä saakka. Laulajana hän on itseoppinut. Ensimmäisen kerran hän esiintyi sukujuhlissa, mutta suuremmat julkiset esiintymiset saivat sijaa kymmenvuotiaana. Tällöin hän lauloi Someron Musiikkiteatterin Lemmenlaivassa Georg Malmstenin Mikkihiiri merihädässä. Samoihin aikoihin hän lauloi Salon lastenlaulufestivaaleilla Rauli Badding Somerjoen Tähdet, tähdet. Aikuiset vähän kummastelivat kohtalokasta laulua, mutta Kari piti päänsä.

Kitaraa Kari on soittanut murrosiästä saakka. Ensimmäiset soinnut opetti trubaduuri-isä, mutta sen jälkeen Kari haki oppia kaksi vuotta Raimo Lylyltä, äidin serkulta. Kari luonnehtii itseään komppikitaristiksi. Vaihde-bändi, jossa Kari on laulajana ja kitaristina, on toiminut vuodesta 1996. Bändi on julkaissut singlen, ep:itä ja CD:n Kylmää rautaa, joka on kuultavissa myös Spotifyssä.

- Vaihteessa meillä on kaksi sähkökitaraa, ja minun akustinen kitarani tekee kokonaisuuteen ”mattoa”; se ajaa koskettimien aseman. Vaihde on rokkaava bilebändi. Raulin Stonesissa, jossa Vesa Toukkari soittaa sähkökitaraa, akustinen kitarani on suuremmassa roolissa; se pohjustaa. Raulin Stonesin ohjelmisto sisältää Baddingia, Agentsia ja vanhaa rokkia. Kari Luoto Bandilla on puolet minun biisejäni, puolet tyyliin sopivaa materiaalia, luonnehtii Kari.

- Duoista yhteistyö Vesa Toukkarin kanssa työllistää eniten. Lisäksi esiinnyn myös Pekka Mäkelän, Vaihteen kitaristin kanssa sekä veljeni Mika Luodon kanssa. Tällöin hän laulaa minua enemmän ja soittaa melodikaa, pianoa ja perkussioita.

Soolouralla on kertynyt julkaisuja vuodesta 2009, ja biisejä löytyy YouTubesta ja Spotifystä. Niistä suosituimmat ovat Istutetaan puu (30 000 kuuntelua) ja Lintu nimeltä Lii (50 000 kuuntelua). Levoton, Rakkauden pelisäännöt ja Jäisitkö viereeni? sijoittuivat aikoinaan hyvin Somero Soikoon! -sävellyskilpailussa. Viimeksi mainitun on levyttänyt Jari Grek 2010, kuten myös samana vuonna Enkelin ja ystävän. Siipesi suojaan valittiin yleisön suosikiksi Kokkolan sävellys- ja sanoituskilpailussa 2012, ja Suuntaan tulevaan -tunnuslaulu voitti Nuorten Taitajien sävellys- ja sanoituskilpailun samana vuonna

Somerniemen Musiikkiteatterille Kari on tehnyt Kahvilaulun (Sata laulua onnesta 2017), Tänne en jää ja Nimimerkki ”Kysyn vaan” (Sommerå 2018). Mainosmusiikkiakin on kertynyt: Someron Säästöpankin tilauksesta syntyi Säästöpankki auttaa aina.

Koskettava Toiveet-biisi kattaa ihmisen koko elämänkaaren lapsuudesta alkaen: ”Kunpa lapset syntyä sais terveenä, / ettei niiden tarviis koskaan / pelätä. / Syli aina lämmin jossain / niitä luokseen odottais. / Ne sais ottaa / ilon irti kaikesta, / sais leikkiä ja nauraa, / pelata.”

- Nautin eniten laulujen tekemisestä. Ne ovat tarinoita: tuokio-, tilanne- ja tunnelmakuvauksia. Lauluissa pitää olla aukkokohtia, jotta kuulija saa täydentää tarinan. Vaihteelle teen rankempaa kamaa, sillä siellä on kitaravalleja. Tällaisia biisejä ovat esimerkiksi joukkosurmasta kertova Kylmää rautaa ja päähenkilön mielenterveyden horjumista kuvaava Pelot ja painajaiset. Musiikki määrittää paljon tekstiä; mistä juuri tällainen aihio voisi kertoa?

- Minulla on tietoinen halu kirjoittaa lauluihini valoa ja toiveikkuutta. Lintu nimeltä Lii kertoo pariskunnasta, joka menettää lapsensa, mutta mukana on pilkahteleva toivo: heillä on yhä toisensa. Kertyvä ikä ja omat lapset ovat tuoneet mukaan yhä enemmän merkityksellisyyttä. Jos biisi saa aikaan liikahduksen minussa, voi toivoa, että se ulottuisi kuulijaankin. Biisintekijällä pitää olla jokin haava, että kuulija uskoo biisiin ja laulajaan.

- Ihailen lauluntekijöitä. Kestosuosikkini on Hector, joka sysäsi minut kaavailemaan omia biisejä. Hänen herkkyytensä tietyssä tuotannon osassa vaikutti.

Yksityistilaisuudet työllistävät Kari Luotoa ja hänen bändejään tätä nykyä eniten. Esiintymisareenat ulottuvat Sörnäisten vankilasta Juupajoen niin pieneen museotilaan, että rumpupatteristosta piti karsia osa pois. Toki pääsääntöisesti esiinnytään juhlatiloissa. Mies ja kitara -kombinaatio esiintyy puolestaan kaikenlaisissa juhlissa syntymäpäivistä häihin ja ristiäisistä hautajaisiin.

- Vahvoja puoliani baritonilaulajana ovat melko hyvä äänen kestävyys, pehmeys, vuotamattomuus ja kattava ääniala: pystyn laulamaan myös kovaa ja korkealta. Äänenhuolto-oppiin voisin kuitenkin mennä jossain vaiheessa. Kitaristina vahvin puoleni on monipuolinen ”harjaaminen” ja mukautuminen biiseihin. Kyllä näppäilenkin, ja akustinen kitara on minulle tutuin ja helpoin. Haluaisin oppia tuntemaan kitaran kaulaa paremmin, jotta voisin soittaa melodioita sähkökitaralla. En kuitenkaan halua ylittää omaa taitotasoani väkisin: haluan tehdä sen, minkä teen, hyvin, sanoo Kari.

Kari Luodon Mustasiipi-biisi julkaistiin suoratoistopalvelussa 22.4. 2024. Bändissä soittavat Tommi Viksten (kitara), Joonas Kasurinen ( koskettimet) ja Risto Rikala (rummut). Tuottaja Ako Kiiski on tehnyt yhteistyötä Kari Luodon kanssa jo vuodesta 2015. Biisi kertoo 1990-luvun nuorten elämästä. Siinä mainitaan Jukola, jossa järjestettiin aikoinaan diskoiltoja nuorille. Kokonaisuus on raikas, menevä ja ilmeikäs.

- Mustasiipi eroaa aikaisemmin julkaistuista lauluistani eniten musiikillisesti. Annoimme tuottaja Ako Kiisken kanssa itsellemme luvan leikkiä soundeilla ja rakennella leikillisiä äänimaisemia, kertoo Kari Luoto.

Päivitys Eija Komu 29.4. 2024.

Lähteet

• Kari Luodon kirjallinen tiedonanto Eija Komulle ja haastattelu 21.11. 2023, haastattelijana Eija Komu
• Kari Luodon Mustasiipi vie 90-luvun teinimaailmaan. Sari Merilän tekemä haastattelu Somero-lehdessä 23.4. 2024.